Jouluntoivotukset

Messari, osa 1

Tänään haettiin Piia Enlundilta ERI ilman SA:ta, of course. Arvostelu kuulostaa tältä:

Erittäin hyvän tyyppinen. Kokoon sopiva luusto. Oikeat mittasuhteet. Hyvänmallinen pää. Tummat silmät. Hyvät korvat. Sopiva kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Vapaat liikkeet. Hyvä hännän asento liikkeessä. Hieman taka-ahtautta. Hieman pehmeä karvanlaatu. Iloinen & avoin käytös.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että oli vähän ehkä kuitenkin virhe kammata se vielä perjantai-iltana. Mutta kun se näytti niin kaljurotalta! Nyt sitten oli vähän turhankin sliipattu, onneksi ehtii vähän huomiseksi sotkeentua :D

Ja ehdottomasti kannatti naksutella seisomisasentoa pari edellistä päivää, nyt se ei seisonut niin sumpussa kuin tapana on. Muutenkin seisoi kuin tatti tuomarin kopeloidessa, hiano miäs!

Kuva ei tee oikeutta, seisoi se paremmin toiselta puolelta :D

Viikkoraportti

Uah. Täytynee vielä päivittää tämän viikon treenit ennenkuin lähtee lomailemaan teurastamoharjoitteluun.

Eilen aksattiin ja oli ihan pirun kivaa! Kerrankin ei ollut semmonen fiilis että ite olisi ohjannut sen koiran päin h*lvettiä, vaan kaikki toimi. Demo alkaa jo aika hyvin irrota, kunhan vaan itse muistaa ohjata loppuun asti, eikä vaan räiskäistä sinnepäin. Hirveen hyvä vauhtikin sillä on, mutta saman toistamista se ei hirveästi kestä, alkaa vaan hidastumaan. Koutsikin oikein kehui miten koiralla on kovasti potentiaalia, kunhan saa vain sen vauhdin ja innon säilytettyä. Ja kuulemma aivan tosi hyvin hakee esteitä, pimeästä putkestakin osasi hienosti kääntää suoraan hypylle vaikka välimatka oli tosi lyhyt. Jes!

Tänään tokoiltiin ja oli ihan suorastaan mukavaa sekin. Oikeasti mun pitäisi olla suunnitelmallisempi, niin koirakin vois ymmärtää mitä mä tahdon. Nykyään kun se saattaa yhtäkkiä seuraamisesta jäädä seisomaan tms. vaikka mitään ei puhuisi. Mutta paikkamakuun häiriötä ja viereen palaamista saatiin tänään hiottua kunnolla, nyt mä voin kiertää koiran ilman että se nousee. Tosin, en kovin läheltä, mutta kiertää kumminkin ;)
Seuraaminen on ihan sinänsä jees, käännökset on tiivistyny huimasti. Mutta oon vaan vähän kade niille kaikille, jotka saa siitä semmosen supertiiviin pk-seuraamisen. Se on hirveen kivan näköstä, eikä me varmaan ikinä saada sellasta.

Hassusti tuli vähän molemmissa treeneissä ilmi, että koira ihan aikusten oikeesti osais tehä ne asiat jos ei ite olisi niin töhö. Aksassakin ohjaajan näyttäessä mulle miten mennään, niin Demo oli jo siellä ihan messissä suorittamassa ja koko toiminta näytti vähän sulokkaammalta kuin meidän säätö :D Ja vastaavasti tokossa, jos ite pystyis vähän pitämään päätä kasassa ja tekemään sen suunnitelman, niin voisi niitä tuloksiakin näkyä...

No, ei mitään. Seuraavaksi me keskitytään missitreeneihin, koska Messari. Jänskää.

Tottelevainen eläin

Ihan koska tykkään olla näin ailahteleva ja epätasanen, niin JEEE! Meillä oli superhienot treenit Ojangossa tänään!

Ei häivähdystäkään viime viikon hölmöilystä. Seuraaminen oli parasta pitkään aikaan ja ihanasti jätkä yritti koko ajan. Hypyssäkin malttoi aivan älyttömän hyvin odottaa seisten kun tulin viereen, vaikka se vähän epäilyttääkin. Raukka varmaan pelkää että mä jyrään sen ku tuun suoraan päin. Oliko jotain mikä meni mönkään? Eipä vissiin.

Jee!

Aivan tosi edustavana

Ostin suklaata

Saatte arvata oliko se:
a) lohdutussuklaata,
b) v*tutussuklaata,
c) epätoivosuklaata, vai
d) kaikkia ylläolevia

Niin hyvin meni tänään tokossa. Alussa meni ihan hienosti, oikein tasaista peruslaatua. Sitten yhtäkkiä kun useampi toisto (perusasentoa!) meni väärin ja palkatta niin se luimuileva hyypiö ilmestyi taas. Ei h*lvetti. Joskus vaan tuntuu että mä sopisin niin paljon paremmin jonkun superkovan pk-koiran omistajaksi. En mä osaa auttaa tommosta herkkistä!

Kaiken huipuksi sille on vissiin tullut/tulossa joku kukkoilukausi, kun pitää pöristä erityisesti suurille ja valkoisille koirille varsinkin pimeässä. Hävettää. Ja muutenkin jos ei ole käskyn alla, niin sillä on äärettömän huono tapa yrittää tuijotella vastaantulijoita, mikä yleensä saa niiltä sitten kupin nurin.

Joo, just tulin juuri kotiin yhtenä tunnemyräkkänä. Anteeksi.





No, ei se sentään ainakaan ole haukkunut täällä yksikseen. Ja oli se eilen ihan super aksatreeneissä.

Virallisesti tuplavalio

Jee, meidän valiodiplomi ja -ruusuke saapuivat perjantaina postissa! :) Ruusuke on ihan tyttövärinen (pinkki-valkoinen) ja diplomi A5:n kokoinen (aikuisvaliot sai oikein A4:n), mutta riemuitsen silti. Myös Kennelliitto oli ilmiömäisen nopea ja nyt, jo seuraavana arkipäivänä ilmoituksesta, on titteli jo tallennettu KoiraNettiin. Hyvähyvä!

Viimeksi puhuin, että pitäisi shoppailla takki tuolle. Noh, tässä saattoi myös käydä niin että firma X lähetti vahingossa Hurtan talvitakin meille, vaikka tilattu oli sadetakki. Ja kun tajusin sen vasta paljon myöhemmin, niin pieni ääni sisälläni päätti vaan olla ihan hiljaa erheestä... Se ongelma on siis odottamattomasti ratkaistu!

Viikonloppuna kävi karvas yllätys kun lauantaina tulin päivällä kotiin vain kuullakseni koiran räksyttävän. Olipa hirveen kiva fiilis jättää se sitten illaksi keikan ajaksi (klo18-02) kotiin. Mutta kaveri yllätti ja ei ollut kyllä illan aikana taas puhunut mitään! Ihme tuuliviiri.

Hyviä uutisia

En oo ikinä ollu näin ilonen koiran ripulista! Vaikka aamuneljältä heräsin pahaenteiseen pörinään ja kaameaan hajuun, niin olin onnellinen että sain selville mikä Demoa vaivas! Pistetään siis kaikki eilinen kummallisuus suoliston piikkiin.

Fyssarilla tuli silti käytyä. Ei kuulemma mitään hirveen pahasti vialla, mutta rintarangassa nyt ainakin on sitä jäykkyyttä mitä itsekin olen diagnosoinut. Saatiin mukaan hyvät kotijumppaohjeet, aina punnerruksista lähtien ja sitten 4 viikon kuluttua (lue: vuodenvaihteen jälkeen, koska teurastamo) käydään uudestaan tsekkaamassa mitä kuuluu.

Kotijumpan ohella nyt opetellaan sietämään takaosankin kähmimistä, aloittaen tassujen nostoista. Menee vähän hukkaan tuo ristikkäisten tassujen nostelu, jos se on enemmän treeniä mulle kuin koiralle. Metsälenkkeillä pitäis ahkerasti, ja napata koira välillä hihnaan ja hidastella että se joutuu oikeasti miettimään kaikkia jalkojaan kun kömpii eteenpäin.

Sitten oli yksi mullistava uutuus: lämppääminen näyttelykehään! En ole ikinä tullut ajatelleeksi, että lihaksetkin pitäisi lämmitellä kehään. Kyllähän me juoksennellaan siinä ennen kehää, mutta se on lähinnä pääkopan treeniä. Mutta kertoman mukaan se oikeasti avaa liikkeitä jos näkee vähän vaivaa ennen omaa vuoroa, ja kyllähän se ihan järkeen käy.

Kaikissa lämppäämisissä pitäisi skarpata muutenkin. Ja pitäisi varmaan myös shoppailla joku takki tuolle, kun viimevuotinen on jäänyt vähän lyhyeksi. Toivottavasti BOT:lla on jotain hyviä messaritarjouksia...