sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Satakunnassa taas

Käytiin sitten siellä Porissa, mutta luonnollisestikaan en tajunnut ilmoittaa Forssaan edelliselle päivälle, koska siellähän olisi voinut vaikka menestyä! Forssassa ei siis ollut yhtään urosta, mutta turha sitä nyt on enää märehtiä.

Tuomari oli ihan Uruguaysta asti, ja ennakko-odotuksista huolimatta vaikutti ihan siltä että tiesi mitä tekee. Alunperin tuomarin oli tarkoitus tulla Belgiasta, mutta kävi se näinkin. Valiouroksissa oli aika kirjava kattaus, kun oli kolme aivan eri näköistä koiraa; Demo, Fantti (Crazzan Fantom) ja Niilo (Swifty's Doubletrouble). Niilo vei voiton ja Demo jäi viimeiseksi, saaden kuitenkin SA:n ja jättäen paras uros -kilpailussa taakseen avoimen luokan uroksen, Nalle-Haukun Ökyn. Lopullinen rivi siis ERI3 SA PU3, harmittavasti jäi CACIB saamatta taas, mutta eipä me sitä varsinaisesti tarvitakaan.

Arvostelu kuului seuraavasti:
Excellent type and quality. Excellent proportions. Could have a bit more substance. Excellent head and expression. Excellent topline. Very good front and rear. Excellent movement.

Vähän alkaa tuntua turhalta tuo kehän kiertäminen jo, kun ei oikein olla kenenkään tuomarin mieleen, eikä oikein mitään kotimaasta tarvitakaan. Ehkä tässä voisi jo suunnata energiaansa johonkin muuhun (kuten vaikka ensi vuoden koulurutistukseen, hui!) ja vaan viettää arkea. Jos vaikka joskus saataisiin tuo tokokoekynnys matalammaksi ja rutistettais edes yks ykkönen.

Toinen mikä kutkuttelee takaraivossa on se seuraava koira. Ensi vuoden aikana on huono sauma, mutta kesällä tai seuraavana syksynä vois mahiksia jo olla, enää tarvis saada selville ihmisten suunnitelmia. Demokin olis jo neljä siinä vaiheessa, että ehkä kakaratemput on jo nähty, ja sitten pääsis taas toteuttamaan itseään kehiin, mieluummin vaikka ihan kauniin koiran kanssa! Silläaikaa meillä kyllä riittäis hommaa ihan tuossa muussakin harrastuspuolessa...

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Paimennusleiri vol. 2

Noniin, nyt on kotiuduttu kesän toiselta ja viimeiseltä leiriltä. Omat kuvat purkautunevat joskus myöhemmin, sillä aikaa kiitos Tuijalle kuvista!

Tajuntaan iskeneitä asioita oli pari. Demo (ja schapet yleensä) miettii hirveästi ennenkuin tekee. Pitää olla varma, mitä halutaan ja se on vähän semmoinen hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -tyyppinen koira.
Toinen oli se, että Demon vahvuus on semmoinen hiljainen voima, mikä sillä on aina ollut. Sen ei tarvitse välttämättä hirveästi liikkua tai muuten ahdistaa, riittää että se seisoo esim. karsinassa ja odottaa että tila tyhjenee. Näyttää vaatimattomalta, mutta musta paljon mukavampaa kuin semmoinen ryysäily.
Kolmantena, kun opetellaan näitä "temppuja" eli rännittämisiä sun muita, niin on ihan ookoo kehua sillä tokoäänellä ja olla reippaampi. Tähän asti on koitettu laskea kierroksia ja saada malttia perusasioihin, mutta uusien, vaikeiden ja painostavien asioiden opettelu vaatii vähän enemmän rohkaisua multa.

Kuva Tuija Laurila
Ekana päivänä lähdettiin kokeneena (yeah, right) koirakkona metsään aloittelijoiden ja talon koirien kanssa. Alku oli aika tahmeaa, kun oli niin paljon ihania tyttöjä. Jouduin siinä sitten muutamaan otteeseen komentamaan kunnolla, ennenkuin alkoi taas työt kiinnostaa. Kokonaisuudessaan teki ihan hyvin töitä takaapäin, sekä mun ollessa takana ja jonkun muun johtaessa, että mun ollessa lauman edessä. Varsinaiset haut tai kiertämiset ei oikein onnistuneet niin kummallisessa ympäristössä, mutta kyllä se lauma hallussa saatiin pysymään.

Paluumatkalla päästiin myös jarrukoirakoksi, mutta oli vielä aika jännää. Demo piti tosi suuren välin laumaan, eikä ilmeisesti kokenut kovin tarpeelliseksi edes tulla painostamaan lampaita kun Muffy jo hoiti hommaa. En tiiä miten olisi käynyt jos oltaisiin oltu yksin jarruna. Vaikein osuus oli, kun tuotiin lampaat pihaan ja Demo oli sitä mieltä että nythän riitti, ja yritti karata tuvalle päin. Samaten, kun mentiin muiden leiriläisten ohi, niin juoksi turvaan muiden helmoihin, kun minä julmana pakotin tekemään työt loppuun. Taas piti ärähdellä että saatiin jätkä hommiin, mutta tuli kuitenkin. Koska koko metsäreissu oli niin rankka koirille, niin tiistaina ei päästy/jouduttu tekemään muuta.

----

Keskiviikkona tehtiin yksi rundi pellolla ennen ja jälkeen ruuan, molemmilla kerroilla rännitystä ja vähän lisämausteita.

Kuva Tuija Laurila

Ennen ruokaa päästiin varikolle seikkailemaan! Eipä siinä, porteista sisään ja hommiin. Koitettiin ensin avata porttia koira toisella puolella, jos voima riittäisi liikuttamaan, mutta ei sentään. Mentiin sitten yhdessä Demo seinän puolella rauhallisesti karsinaan ja saatiin rouvat liikkeelle. Sitten koira vartioon ja portti kiinni. Sama porttihässäkkä toistettiin vielä kahdesti, että päästiin aitaukseen asti. Siinä sitten aitauksessa ohjeita kuunnellessa komeasti pari lammasta Ralli-Kankkusen johdolla loikkasivat jo ulkopuolelle, mutta näitähän sattuu :D

Pellolla ekalla kerralla ohjattiin koira vain menemään läpi rännin, molempiin suuntiin, ennenkuin otettiin lampaat ja suljettu portti mukaan. Epäilyjen jälkeen meni kyllä ihan hyvin ekan kerran, ja toisella jo selkeästi reippaammin. Lampaat tuotiin kohtisuorasti ränniä päin, ja annettiin niiden pikkuhiljaa valua eteenpäin, silläaikaa jätettiin koira passiin ja hipsittiin itse ulkopuolelle ohjaamaan. Annettiin ensimmäiselle lampaalle veto häkkiä päin, kutsuttiin koiraa ja ajettiin lauma läpi häkistä ja avonaisesta portista. Nyt pettää muisti, saatettiin tehdä toinenkin kerta avonaisella ulostuloportilla, mutta joka tapauksessa kerran tehtiin myös portti kiinni. Oli jo vaikeampi houkuteltava kun oli pysähtynyt paine edessä, mutta rohkaisulla onnistuttiin.

Lounaan jälkeen rännihommat meni kuin vettä vaan! Ihan hölkytellen koira meni lampaiden perään, enkä oikein ehtinyt edes käskeä kun ajoi jo häkkiinkin asti. Nätisti odotti ja hienosti lähti vetoon mukaan kun ulostauduttiin häkistä. Tehtiin toisenkin kerran, mutta kun ei kerran ollut mitään vikaa, niin ei jääty jahkailemaan.

Saatiin sitten tehtäväksi yrittää kujaa, eli "poispäinajoa". Aikamme taisteltiin että saatiin lampakset edes sinne alkuun, eikä Demolla ollut hajuakaan, mitä halusin sen tekevän. Kun mitään liikettä ei tapahtunut (paitsi lampaiden purkautumista takaisinpäin...), niin tehtiin kerran ihan tasapainokuljetuksena. Yriteltiin vielä saada hommaa toimimaan oikein, mutta meidän superhieno juuri tehty aidantapainen oli niin heikko ja harva että lampaat tulivat läpi. Vielä on paljon opeteltavaa tuossa, kun ei voi mennä vedättämään lampaiden eteen sinne ulkopuolelle, kun sitten koira kiertä tasapainoon ja ajaa ne aidan läpi. Pitäisi siis oikeasti osata sitä poispäinajoa.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Ollaan paikallaan

Käytiin tokotehiskouluttaa-vai-mikä-se-nyt-on -kurssilla illalla, aiheena paikkikset. Hirveen kiva kun oli ihan vasta-alkajiakin messissä niin ei tuntenut oloaan niin erityisluokkalaiseksi kuin hooteessä joskus :D

Tehtiin aivan minimaalisia makuita ja istumisia, pisin makuu oli vajaa puoli minuuttia. Tosi rentoja oli kaikki makuut, ja alkutylsyys oli tarpeeksi pitkä virittämään koiralle oikean mielentilan. Pisin matka oli 10 askelta, eli jonkin verran vähemmän mikä on varmuusalue yksittäistreeneissä. Sivulletulo ei ole ongelma, enkä sitä uskaltaisikaan järjettömästi hioa. Maahanmeno saattaa joskus tarvita kaksoiskäskyn. Mutta onnellinen olin kun huomasin että se ei enää meinaakaan kavahtaa alta pois vaikka tuijotan tai tassuttelen epämääräisiä vieressä. Ja ihan vapaaehtoisesti piti päätäkin maassa, vaikka en käskenyt!

Istumiset oli vähän haastavampia, kun ollaan aina vaan maattu. Ei millään meinaa pysyä istumassa, mutta se nyt onkin vasta tulevaisuuden murhe, jos silloinenkaan.

Lisää kirjaimia nimen eteen

Kotona ollaan, tällä kertaa yhden uuden valiotittelin kera, eli Demosta tuli nyt myös Latvian muotovalio, LV MVA. C.I.B. jäi vielä saamatta, mutta ehkäpä siellä Druskininkain reissulla onnistaa, siellä olisikin sitten jo kolmen valionarvon paikka.

Posekuvan puutteessa laitetaan kesämieskuva

Molempina päivinä oltiin siis PU2, oikeastaan aika ansaitusti ja ennalta-arvatusti, ROP-tittelin kun vei kummallakin kerralla Puuparran Mauritz, joka myöskin ansaitsi LV MVA-tittelin lauantaina ja kartutti CACIB-tiliään.

 Lauantain arvostelu, tuomari John Wauben (NL)
3 years old, well developed masculine type. Good size and proportions. Masculine head, sufficiently broad in skull. Nice expression. Correct muzzle. Sufficient neck, strong topline. Croup a bit strongly angulated. Slightly french in front. Typical light bone. Coat a bit open today. Nice temperament. Movement OK.

Ja sunnuntain arvostelu, tuomari Malgorzata Wieremiejczyk-Wierzchowska (PL)
Compact, good format. Very good head. Good neck and topline. Little bit narrow in front. Forechest could be stronger. Back legs in movement should be more parallel and short steps. Very good temperament.

Molemmat tuomarit olivat mukavia ja kohteliaita, ja Wauben oikein jaksoi meille selittää miksi tänään meni näin päin. Demon turkki oli lauantaina "avoin" ja liikkui huonommin kuin Mortti, mutta luusto olisi ollut parempi. Näiden sanojen inspiroimana Demo pääsi lauantai-iltana pikasuihkuun, josko se turkki siitä asettuisi, muta ei näyttänyt auttavan ;)

Muuten arvostelut aika oikeassa, mutta musta Demo kyllä liikkuu hyvin, sanoi tuomarit mitä vaan. Ei välttämättä mitenkään hirveen showmaisesti liihottamalla, mutta muuten muodollisesti ja rotutyypillisesti "oikein". Mitä esiintymiseen muuten tulee, niin olen sikatyytyväinen! Hienosti seisoi skarppina ja juoksi reippaasti ja voimalla.

Matka suoritettiin jälleen Miliamin bussireissuna, ja oli kyllä hirveän hyvä sakki sattunut mukaan. Aikalailla kaikki saivat jotain, ja useampi inttitittelikin sieltä tuli. Tykkään kyllä tuosta bussireissailusta kun saa rauhassa purkaa tavaroita autosta näyttelyyn ja takaisin, aina on joku vahtimassa kamoja kun pitää päästä johonkin, ja yleensä seurakin on hyvää. Itsessään bussilla matkustaminen, varsinkaan yön yli, ei ole mitään herkkua mutta mieluummin niin kuin itse ajaen!