Purukalusto

Tilanne on nyt siis sama, oikeastaan pahempi, kuin maitohampaiden kanssa, eli alakulmahammas painaa kitalakeen. Samantien kun näin että hammas alkaa puhkeamaan väärään paikkaan, näpyttelin ajan Anidentin ajanvarauksesta purentavirheen arviointiin.

Viereisissä kuvissa näkyy tilanne ensin. 3.11. juuri puhjenneen hampaan kanssa, sitten 5.11. ja lopulta 15.11. pari päivää ennen lääkäriin pääsyä. Viimeisessä kuvassa näkyykin myös se kuoppa, jonka kasvava kulmahammas on kitalakeen painanut, aiemmissa kuvissa oleva jälki on jäljellä maitohampaasta. Kuvanlaatu on mitä on, mutta parhaani yritin.

Olen keskustellut asiasta useamman kasvattajan (mukaanlukien ko. koiran), koiraihmisen ja melkein-eläinlääkärin kanssa. Kasvattajien mielipide on järjestään ollut, että tämä on tyypillistä, kyllä se leuka kasvaa, anna olla ja odota. Täytyy kyllä sanoa että ko. henkilöt eivät ole nähneet tilannetta tosielämässä, enkä tiedä vaikuttaako se arvioon. Lähestulkoon-eläinlääkärit ovat sitä mieltä että paha on, täytyy tehdä jotain, ja niinhän meille on koulussakin opetettu. Ja tilanne on se, että vaikka kuinka saisin hysteerisen leiman otsaani, niin halusin toimia heti kun tilanne oli vasta alussa. Sama päti myös maitohammastilanteeseen, mikä oli varmasti monen mielestä hätäilyä. Totuus kuitenkin on, että ei ikeneen kaivautuva hammas tunnu hyvältä, ja mitä nopeammin maitohampaat saa pois väärentämästä tulevaa pysyvää purentaa, sen parempi. Tässä tilanteessa en kestäisi jos olisin jättänyt ne poistattamatta ja se mahdollisesti olisi aiheuttanut nykyisen tilanteen.


Ennen lääkärikäyntiä kävin hakemassa kasan palloja Mustista ja Mirristä ja alettiin suorittamaan "palloterapiaa" purennan leventämiseksi. Tutkimusten mukaan noutoleikkejä tai pallon pitämistä tulee harrastaa vähintään 4x15 min päivässä, että sillä on vaikutusta. No, niinhän me tehtiin, ja nyt se osaa oikein nätisti pitää palloa käskystä. Samalla paineltiin alakulmureita ihan sormin ulospäin, mahdollisimman pitkiä aikoja kerrallaan. Lääkärissä todettiin että tilanne on nyt aluksi se, että ylämaitokulmurit pitää saada pois. Siispä viimeisen viikon aikana niitä on venytelty sormin eri suuntiin melko kehnoin tuloksin. Parin päivän päästä viikon deadline on ohi ja yläkulmurit mennään poistattamaan. Tämän jälkeen suunnitelmana on, jälleen käsin, alkaa painamaan pysyviä yläkulmureita taaksepäin että saadaan oikea tila alakulmureille. Vasta sitten aletaan painamaan alakulmureita sivuillepäin. Todennäköisesti kaiken voisi tehdä myös ns. kerralla, mutta parhaimmat tulokset saa, kun omistaja keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja saadaan tehokkaat "sessiot" aina yhteen kohteeseen. Mikäli kaikki menee hyvin, korjaantuu purenta käsin, eikä suurempia toimenpiteitä tarvita.

Mitä tämä sitten jatkossa tarkoittaa? No, jos joudutaan tekemään ns. oikeita toimenpiteitä (esim. oikomiskoje), ei ole asiaa näyttelyyn. Jalostusasiat ovat jo tällä hetkellä mielestäni kyseenalaisia. Onhan tuo tuotu ihan sillä että saisi uutta verta koirakantaan, mutta tässä on niin monta mutkaa matkassa ennen kuin se on ajankohtaista, että katsotaan sitä sitten. Tällä hetkellä eniten harmittaa tuo näyttelyasia, sekä tietty se että koiralla on kurja olla, sitä joudutaan TAAS nukuttelemaan ja kuljettamaan lääkärissä, sekä se että Visa vinkuu. Oikomishoidon hinnaksi on arvioitu 1000-2000 euroa, tähän mennessä on palanut 120 e alkukäyntiin, sekä tiistaina n. 450 mikäli kulmurit poistetaan.

Moni ihminen varmasti olisi tästäkin asiasta ihan hiljaa, kulkisi näyttelyt ja keräisi astutusrahat rauhassa, mutta koen että olen saarnannut liikaa avoimuudesta että pystyisin sen tekemään.