Viimeinkin ehtii. Tosiaan viime viikolla tuli käytyä rokotuksilla ja Helsingin päässä seikkailemassa ja uusia tuttavuuksia tekemässä. Ja tulihan siinä tutustuttua julkiseen liikenteeseenkin.
Ensimmäisenä tiistaiaamuna oli rokotusten aika. Tosi reippaasti meni, Demo ei hermoillut paljonkaan vaikka odotushuoneessa oli taukoamatta räksyttävä puolivuotias chow chow. Itse toimenpidekin meni hyvin kivuttomasti kun nokan eteen työnnettiin kasa ruokaa ja samalla sitten piikki niskaan, ei edes huomannut mitään. Tulihan se samalla reissulla punnittuakin ja vaaka näytti aikalailla tasan 5 kg.
Sitten alkoi matka etelään. Ensimmäinen pysähdys oli Tampereen Hervannassa, tuolla teekkarien luvatussa maassa, morjenstamassa kaveria. Melkein kaikki osaamansa typeryydet piti siellä esitellä ja käydä nuohoamassa sängynalusta paljastaen puolihuolimattoman siivouksen ;D Muutamia kuvia täällä.
Tampereelta matka jatkui Vantaalle kämpille, ja melko pian sen jälkeen Järvenpäähän moikkaamaan entistä laumaa. Ensimmäisenä portista sisään astuessa alkaa hirveä komennus ja huuto, joka pikkuhiljaa vaimenee tyyppien tajutessa että tämähän on se sama rääpäle. Mitä nyt vähän Hertha protestoi kun sen sylivauvan paikka vietiin taas. Tosi sopusuhtaisesti on monsteri kuulemma kasvanut, mutta vieläkin ne prkleen hampaat kummittelee. Olis niiiiin kiva jos ne maagisesti vaan äkkiä oikeis ja pääsis sit näytelmiin. Tältä reissulta kuvia löytyy täältä. Illasta kävi vielä pari kaveria Alli-jenkin kanssa moikkaamassa. Demo tosin piti koirakaveria ihan tyhmänä kun se ei leikkinyt.
Keskiviikkona oli taas vuorossa itsensä raahaus Claudian ja petojen luokse. Tuikku toimi lähinnä lastenvahtina, mutta Flamman kanssa päästiin paremminkin juttuun ja vähän leikkimäänkin. Ne kaks on aika samanlaisia ja toistaiseksi vielä vähän -näköisiäkin. Ja ihailen Demoa kun se osasi rauhoittua vieraassa paikassa jossa on vielä koiriakin! Totesi että ei tässä taida mitään tapahtua, ja löi makaamaan. Kotiin kun päästiin, oli jätkästä aivan patterit loppu. Nostin sen sitten sänkyyn viereen (hyihyi) ja katottiin leffaa ja otettiin kunnon päikkärit. Oli se vielä loppuillankin ihan voipunut, mutta ehkä ihan hyvä niin.
Torstaiaamusta ennen kotimatkaa käytiin vielä bussireissulla Hakaniemessä tutustumassa pariin, yllätysyllätys, jenkkiin. Bussimatkan D matkusti mun sylissä ja kaikki meni ihan ok, mitä nyt vähän malttamattomuus iski niin pitkän matkan aikana. Nää koirat oli vähän kivempia kuin se tiistainen, mutta ei silti oikein vauhtiin vielä päässyt. Jokatapauksessa, kotimatka sujui sitten kivasti metrolla, junalla ja bussilla. Kaikki matkat tuo taisi viettää ainakin maaten jos ei nukkuen, junassa sitä piti herätellä oikean aseman kohdalla. Vähänkö hienoa, toi on ultimate matkustuskoira!
Lopuksi täytyy vielä pahoitella kuvien puuttumista. Niitä tulee sitten joskus kun piuhan löydän, samoin kerron Vaasa-retkestä sitten kun kuvat saadaan. Anteeksi ja kuulemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti