Kuviahan olisi 101 miljoonaa, mutta ne on kamerassa tai kovolla oottamassa käsittelyä. Mutta nyt saatte tyytyä tekstiin.
Koin viime viikolla eksoottisen elämyksen ja vietin 3 vapaapäivää ihan ilman mitään suunniteltua ohjelmaa. Tuli siis käytyä taas uiskentelemassa Demon kanssa ja kyllähän se oikeasti osaa uida jos sitä huvittais. Muuten tuli hengailtua pihalla aika lahjakkaasti ja tuli koitettua oikein kunnon yksinoloa taas vaihteeksi. Ällistyttävän hyvin tuo otti sen, kun ei kuulunut minkäänlaista huutoa kun kahteenkin otteeseen tuli käytyä ostoksilla naapuripitäjässä. Uskon että osaltaan helpottaa tuo kämpän oveen hommattu portti, niin ei tarvi suljetun oven takana ahdistua.
Mitähän muuta sitä tarinois... No tietty ajokoirajuttuja! Tosiaan, nyt on alkanut yhteiselämä sujua kaikkien kolmen kesken, tai no, oon uskaltanut päästää ne yhessä pihalle. Eihän toi hirveesti mistään järkyty, mutta itse olin ehkä vähän turhan varovainen. Hyvinhän niillä meni, isoja poikia ei hirveesti tyyppi kiinnostanut ja sai pöykäröisä rauhassa. Suurin hämmennys Demolle oli kun jahtaamisleikkiin houkuttelun jälkeen ne oikeasti lähtivätkin perään, mitä hittoa? Sitä aina vähän säikähdettiin, mutta onneksi pojat tajusivat lopettaa siinä vaiheessa. Kaikenkaikkiaan, hyvältä näyttää.
Purenta taas näyttää tällä hetkellä siltä että tuskin tuosta oikenee ja ensimmäinen hammaskin on jo alhaalta edestä lähtenyt. Vielä on silti toivoa ennenkuin pysyvät hampaat tulee, ihan varmasti on! Vähän harmittaa toi kieroleuka mutta ihan sama, tokokoira siitä on tulossa kovaa vauhtia :D En kyllä mistään hinnasta enää vaihtais oikeapurentaiseen, eihän tässä itsekään nyt ihan jalostukelpoisia olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti