Hitski kun nyt on taas hyvä fiilis. Kuten edellä tavallaan on mainittu, on me vähän aloitettu peruasentoa alusta. Joidenkin kanssa tästä onkin keskusteltu, kun ongelmaksi muodostui se, että D alkoi hyppimään sivulle niin että ensin vähän haukkasi kättä ennenkuin malttoi istahtaa kunnolla. Samoin koko homma mureni vähän muutenkin käsiin kun tuntui että se oli hukannut sen oikean kohdankin ja tarjosi mitä sattuu.
Nyt taktiikka on tehdä vähän niinkuin näin. Ei nyt orjallisesti, mutta aloitetaan noin ainakin. Nyt ollaan siinä vaiheessa että tuo osaa aika hyvin kiertää paikallaan ja koitin lisätä itseni siihen vähän keskeneräisen liikkeen sekaan. Ehkä pitäis kuitenkin malttaa. Tässä on nyt tullut siis mun ihka eka troosheippauskokemuskin, kun opeteltiin kirjalle nousemista! Hirveen jännittävää.
Toinen mitä tänään on tehty, on paikallaanmakuu. Toi oli kyllä ehkä vähän väsynyt tai jotain, kun se oli noin nätisti. Minuutin(!) se makasi paikallaan ihan ilman mitään ongelmia tuossa vieressä kun itse naputtelin koneella. Mutta vieläkin kyllä vähän ärsyttää että se makaa AINA lonkallaan. Enkä tiedä jaksanko sitä nyt alkaa korjaamaan jos se kerta kokeessakin kelpaa.
Seuraaminen on vähän höhlä juttu, ehkä tyhmintä ikinä. Mutta siltikin oon tällä hetkellä yllättävän tyytyväinen siihen (johtuen ehkä tämän päivän parista onnistumisesta). Vähän kinkkistä, kun en haluaisi alkaa imuttamista, mutta toisaalta kärsivällisyys on välillä aika vähissä vaan tommosella perus nyt-se-teki-vahingossa-palkkaanpa-heti -menetelmällä. Mennään nyt silti sillä ja toistetaan vaan niin pirusti. Hyvässä lykyssä voi mennä joku 7 metriä ihan hyvin :P
Tänään lisäsin myös ekan kerran käännöksiä... Eipä siitä sitten sen enempää.
Oltiin myös tänään eka kertaa koirapuistossa ihan ihkaelävän koiran kanssa. Sinne tuli joku mies jolla oli jonkinmoinen sekarotuinen(?) narttu. Raukka oli vähän pihalla, eikä kovin halukas tekemään yhtään mitään, mutta ihan kiltti se oli.
[Tähän voisin mainita jotain siitä, että sillä oli epilepsialääkitystä vaihdettu ja se kuulemma vaikutti mielialaankin. Ja siitä, että sen takapää ei kantanut juuri ollenkaan, mikä näytti aika pahalta... Mutta menee nyt lievästi ohi aiheen.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti