Ohhoh, onpas vierähtänyt aikaa viimeisestä... Johtunee ehkä siitä, että mitään mullistavaa ei ole oikein ehtinyt tapahtumaan. Perjantaina tuli käytyä metsäreissulla hyttysten syötävänä, ja Demo huomasi että kanervat ja sammalet ovat aika kivoja kavereita. Siitä seurasi että minä kävelin polulla pikkukoiran raivoisasti rynnien pusikossa vierellä. Oli tosi hienoa huomata, että ei tuo pyrikään lähtemään mihinkään kauemmas, vaan pysyi koko matkan kolmen metrin säteellä musta. Ihanaa vaihtelua ajokoirien jälkeen :P
Hihnajutut on alkanut sujua oikein kunnolla, jee! Enää ei oo mitään ongelmaa lähteä liikkeelle, ja jos tyyppi meinaa jäädä jälkeen, niin kun kuuluu "mennään" niin juostaan riemuisana paikalle :D Hihnassa on myös kateltu autoja ja pyöräilijöitä ilman mitään sen kummempaa kiinnostusta, eli hyvin meni.
Isla-siskon innoittamana on mekin todettu se lauantai-makkara toimivimmaksi herkuksi. Sillä on nyt vedetty kontaktiharjoituksia ja vähän istumista, mutta seuraamisasioihin se ei kyllä toimi kun toi pomppii sitten niin hillittömästi (ja tietty syö samalla sormet verille).
Yksinolo on sujunut ihan kiitettävästi, ei ole tainnut olla tarpeita tehtynä sinä aikana. Tuohan on kuitenkin vain sen kaksi 3 tunnin pätkää suunnilleen yksin, minkä välipissatus ja porrastetut työajat mahollistaa. Aika vaativa haukku sillä kyllä on yksin jäädessään, ja samoin kyllä joka tilanteessa kun asiat ei mene niinkuin herran mielestä pitäis. Tällä hetkellä on menty vain huomioimattomuudella ja kyllähän se sitten aikanaan on lopettanu. Se on ehkä suurin huolenaihe tällä hetkellä, että tuleeko siitä hirveä räkyttäjä. Puremista on onneksi saatu aika hyvin pois, tajuaa jo leikkiessä varoa sormia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti