Sivistymättömille väännetään rautalangasta, että Poisonblack.
Silläaikaa kun vastuuton omistaja oli Klubilla hummailemassa, joutui pieni raukka koiranpentu viettämään monta tuntia yksin häkissä kaverin kämpillä. Yksinolovalmistelut oli samat kuin kotonakin, eli piiloteltiin ruokaa (tällä kertaa siis häkkiin eikä pitkin kämpän lattiaa) ja täytettiin asumus kaikella kivalla pureskeltavalla.
Alku sujui ihan hyvin. Sitte jossain vaiheessa soittaessa kuului minipikkuhaukkua ja vähän itkemistä, mutta kun päästiin keikkapaikalle asti, oli tyyppi jo lopettanut. Toivottavasti se ei oo missään vaiheessa yltynyt vitutusräksytykseksi. Ei se nyt ainakaan pysyviä traumoja saanut, kun nukkui ihan rauhassa meidän tullessa takaisin.
Päivällä ennen yksinjättöä oli edessä operaatio koiranväsytys. Tuli lenkkeiltyä Hervannan vilinässä ja kierreltyä vähän puistoakin. Loppurääkki pidettiin paikallisessa koirapuistossa pallon perässä juosten. En mä tajunnutkaan sitä ennen kuinka pallohullu tuo on :D
Ja ihan näiin sivumainintana, kyllä oli ikävä pohja puistossa. Jotain turvehakemultasekotusta, ja voi luoja kun oli saastainen koira sen jälkeen! Mentiin sitten suihkun kautta kun kämpälle saavuttiin...
Tampereelta tuli aamulla aikanen lähtö, kun oli viimesen agikerran paikka. Kyseessä oli siis toisen pentuagin eka kerta, mentiin sinne korvaamaan kun ei yhdelle kerralle päästy. Hirveen hämmentävää kun ohjaajakin oli eri ja se ei edes tiennyt että sinne on tulossa ylimääräinen koirakko.
Alussa tehtiin aloittavien kanssa vähän yhteistyö/kontaktiharjoituksia, mutta sitten meidät päästettiin kepeille. Ihan jees meni, ehkä piskillä vähän pallo hukassa, mutta mentiin nyt niinku mentiin. Putkessa palattiin vähän taaksepäin, mikä oli musta ihan hyvä, kun toi meinaa jäädä haahuilemaan sinne mutkaan aina. Nyt päästettiin siis vaan jumalatonta vauhtia täyspitkästä suorasta putkesta läpi ja kivaa oli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti