Musta alkaa tuntua että toi koira ei aivan täysin ymmärrä näitä mun lenkityssuunnitelmia. Mun mielestä on lähinnä kolme kategoriaa; tarpeiden teko, kunnon kohotus tai muuten vaan nuuskuttelu ja vaeltelu. Nelijalkaisella sen sijaan on vain yksi missio: tulla mahdollisimman lumisena takaisin.
Tässä alkaa tuntea itsensä paikalliseksi kylähulluksi kun lenkit menee koiralle hihitellessä, siitä itse koiran hepuloimisesta puhumattakaan. Olenhan mä iloinen että koira osaa ottaa ilon irti kylmästäkin, mutta voisi sitä joskus vaikka ihan kävelläkin. Lenkkibravuureja meillä ovat paikalleen jämähtäminen, mitä seuraa sitten sen kahden hihnanmitan pikaspurtti (joka yleensä päättyy ikävään nykäisyyn arvioinnin pettäessä), lumisessa ojassa kahlaaminen pyörätien ollessa aurattu, sekä yleinen juoksentelu tien puolelta toiselle dippautuen kaikissa kinoksissa. Hassu otus.
Aiheesta kukkaruukkuun, viikonloppuna tapahtuu siis Jännittäviä. Perjantaina olisi lähtö Tallinnaan, jossa sitten lauantaina yritettäisiin olla kauniita ja napata se junnuserti. Niin ja tietty sitten päihittää Hertha ROP-kisassa. RYP-sijoituksista voidaan tällä kertaa luopua että ehditään takasinkin suunnitellusti. (Ei sitä mitään saa jos ei oo kunnianhimonen :D)
Peukut siis pystyyn meille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti