Operaatio luoksetulo

Nyt mä sen päätin. Sen sijaan että jaksaisin tuskailla eteentulon tiiviyden kans, niin mä opetan koko paskan alusta suoraan sivulletulona. Tää on semmonen liike mitä oon koittanu alitajusesti vältellä ku ruttoa. Nyt saatiin koutsilta ohjeet mistä alkaa ja aion repiä kaiken hyödyn irti ja kysyä apua joka niksahdukseen. Tänään ja eilen on siis naksuteltu pelkkää oikeeta paikkaa.

Toinen mille pitäis tehdä jotain, on seuraamisen tiiviys. Taas. Ehkä se on taas tehokuurin paikka, yhessa vaiheessa oli jo melkein hyvä!

Aksassa hävetti keskiviikkona. Pitää ehkä vaan maksaa jollekin että opettais kaiken mun koiralle, ja mennä vasta sitte ite siihen törttöilemään. Miten voi liikkeet näyttää niin yksinkertasilta, mutta olla silti niin pirun vaikeita tehä ite? :D Idea oli siis mennä U-putkesta suoraan yksi hyppy ja palata takasin putkeen samaan suuntaan hyppäämättä sitä hyppyä uudestaann. Tälle on varmaan joku hieno nimikin, tietävämmät saa valistaa mua. Mutta voi töhö! Liian monta liikkuvaa osaa kun pitää hidastaa, ohjata koira vasurilla yli, ei kääntyä liian aikasin, ei mennä liian pitkälle ja vielä vaihtaa kättä oikeaan että saa sen koiran takasinkin! Puuuh.

Löysinpäs sittenkin kuvan!

Toisaalta, tätä ennen tein kyllä elämäni sulavimman valssin! Noin vain, kun koira hidasteli putkessa niin minäki ehin tehä jotain. Kummallista.

Oli muuten vähän naurussa pitelemistä kun siinä otin ohjeita vastaan ennen suoritusta. Tyyppi päätti alkaa kerjäämään nameja hyppimällä yhtä estettä siinä vaan edestakaisin niinku paraskin duracell-pupu. Semmosia tosi ylikorkeita, suoraan paikaltaan ponnistettuja, höyhenenkevyillä laskeutumisilla varustettuja bojoiiiing-pomppuja :D Aika liikkis.
Tää on siis aikalailla Demo agiliitämässä:

 

Mäkin alan kyllä inhota tätä kuraa, kun pitää oikeasti pestä koirapyykkiä aina kun tulee sisälle. Mä vielä joskus ajelen tota koiraa että a) se tois vähemmän paskaa sisälle, ja b) saisin toteuttaa muotoiluintohiimojani :D

Toisaalta tätä menoa sitä ei tarvi ees ajella kun se aikoo tiputtaa kaikki karvansa. Just sopivasti tohon talven ainoaan näyttelyyn, jeee! Selässä on aika tynkäisää karvaa, näyttää niinku sitä olis tukisteltu vähä liikaa. Häntäkään ei oo enää entisensä. Mutta noh, jos mammakoira sai sertinsä kasaaan sen näkösenä, niin ehkä meilläki on vielä toivoa :D Plus kyllä se varmaan taas sitten ehkä neljään ikävuoteen mennessä on entisensä...