Tällä kertaa päätin että otetaan pitkää seuraamista. Tässä on nyt jonkin aika keskitytty tuohon tiivistämiseen, käännöksiin ja tempon vaihteluihin, niin teki ihan hyvää vaihteeksi. Eihän se kovin hyvin mennyt aluksi, jotenkin nää ekat toistot mistä aiheesta vaan on aina hirveen tahmeita. Selvästi kun meni esim. agiesteitä kohti niin alkoi jättäytymään ja loittonemaan, huomautin ihan rehellisesti että tuommoinen ei käy ja otin uudestaan. Vasemmalle käännökset oli ihan hyviä, mutta oikealle tuppasi taas levenemään. Täyskäännökset oli tosi vaihtelevia, ei nyt sentään karannut mihinkään, mutta tooooooosi (siis tooooosi) loivasti kääntyi välillä. En oikein saanut kiinni, että missä vika.
Paikkamakuuta, JES. Ihan oikeesti, nyt voi sanoa, että meni hyvin. Olin ihan 4 metrin päässä ja tyhjä alusta mun edessä, tavoitteena kasvattaa vain aikaa. Pari minuutin pätkää taisi olla, välissä lyhyempiä ja vapautin välillä. Tosi hyvin piti pään maassa, vaikka tulin eteen tai sivulle palkkaamaan, ja ei haistellut juurikaan. Erikseen tehtiin vielä kahden minuutin makuu, siinä vähän meinasi haistella, mutta kun kielsin niin hyvin keskittyi pitämään pään maassa. Vapautin alustalle.
Aivan ahaa-elämys melkein iski tuossa matkalla, että tää hommahan pitää oikeasti treenata pienissä paloissa; mun häiriö lähtiessä ja tullessa, matkan pituus ja aika. Siinä nyt sitten kun muistaisi treenata aina yhtä asiaa kerrallaan.
Ruutukin oli tänään ihan super. Ekalla toistolla meni just eikä melkein täysiä oikeaan kohtaan, tokalla vähän hitaammin, kolmannella oli vähän jo paikka hukassa. Neljännellä kävin taas näyttämässä paikkaa ja hienosti meni, otin oikein pysäytyksen ja maahanmenonkin siihen.
Merkkiä tehtiin myös, oli ihan hirrrveen kova hinku sinne alustalle merkin taakse, kyttäs aivan sikana. Luvan saatuaan singahti samantien oikeaan kohtaan, ja nimellisesti vielä pysäytin. Toinenkin toisto alustalla, kolmas ilman, eikä mitään vaikutusta alustan poistamisella! Uhkarohkeana yhdistin siihen sitten vielä ruudun. Merkin jälkeen palkkasin ja menin vierelle lähettämään. Ei meinanut uskoa että piti oikeasti mennä ruutuun, otti muutaman juoksuaskeleen ja pysähtyi hämmentyneenä. Uudella käsky(i?)llä meni kyllä, jäi tosin vähän eteen. Toisella kerralla en palkannut merkillä, enkä mennyt viereen lähettämään, vaan tein ihan "oikeana liikkeenä" (herääkin kysymys, että miksi, jos kerta äskeinenkin oli vaikea?) ja meni ihan hyvin. Ei nyt superisti, mutta tosi hyvin odotuksiin nähden.
Ruudussa pitää treenata vieläkin sitä paikkaa, että ei tule epäonnistumisen mahdollisuutta. Samoin varmempaa irtoamista merkiltä ruutuun, mutta tämä nyt olikin vasta ekoja kertoja. Maahanmeno ja pysäytys ei tunnu olevan mikään ongelma, niin turha niitä on hinkuttaa, alkaa vaan turhaan ennakoimaan.
Lopussa tehtiin ihan vähän jääviä, ja voi sikapossu kun nuuski... Pysähtyessä seisomaankin piti laittaa nokka maata kohti. Siirryttiin sitten peilin eteen ja sanoin aina semmoset ärkeleet kun tätä näin. Kamalan haastavaa meinasi olla, mutta selvittiin ihan kunnialla. Aivan lopuksi treenattiin istumisen nopeutta, eli koira vaan hilluu, käskytän yllättäen istumaan ja nakki lentää taakse. Tänään sen totesin, että eihän tuo meinaa osata istua. Siis liikkeestä, ehkä n. 55% käskyistä tuotti sen istumisen, muuten vaan pysähtyi tai meni jopa maahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti