Tänään käytiin taas kisaharkassa. Tehtiin ALO-liikkeitä sekoitettuna, ensin vapaana seuraaminen, sitten hyppy, liikkeestä seiso, liikkeestä maahan, luoksetulo ja toinen vapaana seuraaminen (koska jätin tokopannan ja -hihnan kotiin :D). Viimeisenä oli luoksepäästävyys ja paikallamakuu.
Seuraamisen aloitin vähän puolihuolimattomasti ja sen huomasi. Keskity! Juoksussa leveni aivan liikaa, tätä täytynee seuraavaksi hinkata, mutta ilahduttavan hyvin korjasi taas käyntiin palatessa. Toinen seuraaminen oli vähän hallitumpaa ja käännökset paremmat. Molemmissa täyskäännökset olivat kyllä yllättävän hyviä! Ja kommenttien mukaan hirveän hyvä ja iloinen kontakti joka ei tipu ollenkaan, mutta se paikka pitää pitää lähempänä. Hups.
Hyppy ihan jees, aavistuksen väisti ja pysähdys olisi voinut olla terävämpi. Seisomisessa vähän teputti, ja lisäksi mä en jotenkin oo tajunnut puuttua siihen, että se menee myös vähän sivullepäin pysähtyessään. Tavallaan ottaa puolikkaan askeleen etuvasemmalle käskyn jälkeen... Maahanmenossa etupää meni näpsäkästi maahan, mutta sekunnin murto-osan Demo tuumi, että pitiköhän persekin laskea, kunnes tajusi. Olisi halunnut ennakoida perusasennon, mutta ei sitä tehnyt. Luoksetulossa ei mitään muuta moitittavaa, kuin että olisi pitänyt suoristaa pa alussa, mutten ihan kymppi.
[avautuminen]
Ja paikallamakuu. Voi pojat. Joku korjaussarja pitää keksiä tuohon, kun se teki saman mua-ei-kiinnosta -tempun ennen paikkamakuuta ja luoksepäästävyyden aikana. Onkohan se odotusaika kuitenkin liikaa sille? No, tämän takia se meni epävarmasti maahan (olisko pitäny toistaa käsky?), sitten nousi n. 3 sekunnin päästä kääntymisestä ylös, käskin maahan, ja joitain sekunteja myöhemmin nousi taas ja multa palo käpy. Jos oltais oltu yksin niin olis tullu semmosia perkeleitä ettei tosikaan, mutta onneks nyt täytyi vaan viileästi hakea se koira pois. Mä en halua että paikkamakuu yleistyy miksikään kaukojen suorittamiseksi, maahan-istumaan-maahan-seisomaan-maahan, ja siksi tosiaan hain koiran pois.
Onneksi ihanat vetäjät ehdotti että otetaan uusi paikkamakuu, kun oli aikaa. Meni suorastaan hyvin! 2 minuuttia, 10 askeleen päässä ja ei mitään ongelmaa. Vähän vilkuili pää maassa ihanaa Laraa, ja sen jälkeen mua että "voi paska, huomaskohan toi".
Mutta mä päätin, että natsikuri paikkamakuussa alkaa NYT. Ei nuuskita tai kuikuilla (kielletään!) , ja otetaan se pää maassa makaaminen oikeasti työn alle. Mä en jaksa jännittää että makaako se vaiko eikö, tälle pitää oikeesti tehdä jotain! Ainiin, ja Laran kanssa ei tehdä mitään tollasta, niiden ollessa yhdessä tyhmyys tiivistyy :D
[/avautuminen]
------
Nojoo, tätä ennen käytiin maanantaiaksassa. Hauskasti kouluttaja muisti tulevansa tuntia myöhemmin ja näin ollen tunti supistui 20 minuutiksi. Tehtiin odottelua, pari puomia, muutama takaakiertoharkka ja ihan pikkusen hyppysuoralla irtoamista namialustalla. Ihanaa, että mä oon saanut sille nyt uuden lähtöasennon, eli trendikkäästi laitan sen jalkojen väliin ja koitetaan jos se siitä nyt alkaisi tajuta että oikeasti odottaminen tarkoittaa odottamista.Ja anteeks, mutta:
[avautuminen]
Mä inhoon verkkoja kepeillä! V*tuttaa niin suunnattomasti että kaikki haluaa opetella/opettaa niillä. Onhan se joo varmaan aika tehokasta, siinä saa vauhtia ja koiralle lihasmuistiin suorituksen, mutta musta se on tyhmää. Se on vähän niinku houkuttelemalla opettaminen, koiran ei tarvi ite miettiä mitä se tekee.
Tää ei ois niin suuri ongelma mulle, jos ne ei treeneissä aina olis niissä kepeissä kiinni. Eli mä en pääse tekemään keppejä jos en viitsi muiden jälkeen irrottaa niitä miljoonia verkkoja. Voishan ne jättää paikalleenkin, ei se estettä muuta, mutta a) mun koira ei osaa mennä verkoilla b) miks pitäis mennä treenissä taaksepäin, jos sujuu ilman apuvälineitäkin?
Miksi verkot on joku oletusarvo? Aina saa hämmästyneitä katseita kun joutuu kertomaan että ei, me ei oo käytetty verkkoja ("ai te ootte vähentäny, montako teillä vielä on?", "ootteko te siis ikinä menneet verkoilla", "osaisko se mennä verkoilla"). Mun mielestä esim. kuja- tai vinokepit on ihan fiksu idea, samoin tietty meidän harrastama (joo, myös täydellisesti hanskattu :D) 2 by 2. Mutta mä en kestä verkkoja, ne vaikeuttaa mun elämää!
Älkääkä ottako tätä henkilökohtaisesti, mulla on varmaan verensokeri alhaalla tai jotain.
[/avautuminen]
------
Lopuksi voin vielä iloita, että melkein neljän kuukauden jälkeen Kennelliitto on saanut systeeminsä toimimaan, Demon selkäkuvat on merkattu saapuneiksi ja voidaan jäädä odottelemaan lausuntoa!
Huomenna monsteri pääsee myös neurologian harkkakoiraksi niin voidaan todeta siinä jotain lisävikoja :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti