Epätoivon alhosta on näköjään suunta vaan ylöspäin, jeee! Käytiin hallilla aksaamassa ja oli taas oikeesti hyvä fiilis jälkeenpäin. Mun täytyy nyt vaan hyväksyä se, että meidän pitää vähän pakittaa näissä treeneissä, että voidaan taas edetä.
Puomiin koitettiin saada vauhtia hetsaamalla namialustalle. Eli annoin mennä reippaalla vauhdillaan sinne alasmenon alkuun, sitten pidin kiinni ja päästin irti kun oli kunnon menohalut. Vieläkin tuota epäilyttää mennä läpijuoksuna alustalle, mutta kyllä se siitä.
Tiistailta unohdin aivan kertoa, että alettiin tekemään keinunpaukutusleikkiä! (Eli siis, painotetun ylösmenopään alle laitetaan siiveke tukemaan niin että alastulo jää vähän ilmaan ja opetetaan koira paukauttamaan se alastulo maahan, aluksi ihan esteen viereltä ja myöhemmin edetään itse esteen suorittamiseen.) Intensiteetti ei ehkä ole aivan sitä mitä haluan, mutta reippaasti ja määrätietoisesti Demo kyllä kävi sitä päätä aina laskemassa. Yritin kovasti kehua sitä enemmän mitä kovempi ääni tuli. Eikä se enää kahden kerran jälkeen arkaile sitä pauketta niin paljoa, hyvä juttu tämä siis! Vähän mietin tuota jo aiemminkin, mutta nyt on ehkä parempi alkaa, kun saatiin kunnon ohjeet.
Pussiopit ei olleet unohtuneet mihinkään kahdessa päivässä. Ekalla kerralla jäi vähän epäröimään niin, että mun piti käydä nostamassa hieman sitä pussin suuta (ideaalitilanteessa ekalla kerralla olisi ollut appari tekemässä tämän jo valmiiksi), mutta muuten meni hyvällä innolla. Lisäsin siihen sitten eteen hypyn, ja vielä lopuksi näiden eteen putken. Hyvä tuli!
Kepit oli sopivasti pätkitty kahdeksi, toisaalta mieluimmin olisin varmaan vielä ottanut niillä 2by2-kepeille esim. neljää. No, näillä mentiin, ja yllättävän lujaa mentiinkin! Hetsasin siinä keppien alussa kiinnipitäen, samalla tavalla kuin aina namialustalle, paitsi että nyt sitä alustaa ei ollut. Kepeillä en kyllä tohdi käyttää sitä ilman vahtia, koska kepeiltä pääsee niin helposti jättämään yhden väliin ja juoksemaan alustalle. Mutta asiaan, ei ne toistot nyt mitään salamannnopeita olleet, mutta nyt alkoi tulla sitä tekniikkaa. Pitkän aikaa on nimittäin ollut sellaista kävelen-täältä-pujotellen-etten-vaan-missaa-yhtäkään-väliä, mutta nyt oli semmonen täältä-mä-tulen-lujaaaa-toivottavasti-ehdin-joka-väliin :D
Tehtiin myö erilaisia yhdistelmiä läsnäolevien hyppyjen, putkien ja A:n kanssa, ja hienosti meni. Myös kulmaharjoitukset eri esteiltä oli törkeän hyvät! Umpikulma niin, että putken suu oli suoraan tarjolla siihen ekaan väliin ja koiran piti kiertää kunnolla keppien päähän, oli tosi hankala, mutta kun ohjaaja alkoi ohjaamaan, niin sekin voitettiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna, jos olisin pysynyt siinä keppien ja putken välissä (=kepit mun oikealla), enkä kiertänyt sinne keppien toiselle puolelle, olisi tuo varmaan ollut miljoonasti helpompi :P
Tutustuttiin myös vähän länkiin, kun tuonne nyt on sellaisetkin ilmestynyt. Muutaman kerran mentiin kuivaharjoitteluna ihan vaan maassa niiden läpi, ja sitten siirryttiin A:lle. Eka meni hyvin, himmasi aikalailla (tässä ei välttämättä mikään maailmaa kaatava asia), toisella kerralla ryökäle meni länkien ohi, ja kolmannella kerralla taas oikein ja suht vauhdilla. Viimeisen otin vielä jonkun esteen x siihen ennen A:ta ja ihan hyvin meni länkien kanssakin. Tosin, nyt alkaa taas tuntumaan, että ei Demo enää niin hypikään sieltä A:lta alas kuin kesällä, mutta onpahan nyt pohjustusta tehty, jos länkiin joutuu turvautumaan.
Tulipahan tekstiä pienestä pätkästä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti