Onnistuuko?

Tietenkin!

Ai hitsi oli kivaa hallilla tänään!

En muista enää missä järjestyksessä tehtiin ja kuinka paljon, mutta vähän tokoa ja vähän aksaa. Niitä muutaman askeleen seuraamisia ja sivusiirtymisiä, hyvin meni. Pää maassa makaamista, hirveen hienosti meni se. Vähäsen stoppailua ja maahanmenoa, myös putken avulla, ihan hyvä.

Sitten ne tärkeimmät. Tunnaria, vihdoin ja viimein muualla kuin kotona. Ei niin minkäänlaista ongelmaa! Vaikka kasasi kaikki muut oman kapulan päälle, niin varmasti vaan kärsällä tökkimällä löytyi se oma. Maisteluakaan ei varsinaisesti esiinny, tänään kerran otti väärän suuhun, mutta sylki sen tosi äkkiä pois, näytti vähän siltä että vaan siirsi sitä. Tällä hetkellä siis ollaan pisteessä, että mä palkkaan vasta, kun Demo on selkeesti päätöksensä tehnyt ja istuu kapula tukevasti suussa, ettei vaan tulisi sitä maistelua ja onko-tää-jo-se-oikee -meininkiä. Melkein valmis suoritus, äkkiähän tuohon sitten lisää etäisyyden ja liikkurin ja sen ite tuomisen ;) Aivan huikee edistysvauhti, kun 1½ viikkoa sitten on vasta oikeesti alotettu tää projekti, ja olisko toi ehkä viides treenikerta. En olis ikinä uskonut.

Toinen oli, kun huomasin että Demo ihan vapaaehtoisesti, huvikseen, hyppäs 55 cm esteen ohi mennessä. Valmistelin siinä sitten A:n jälkeen kaks hyppyä, ensin tehtiin 50 ja 55, sitten 55 ja 60, en muista onko edes 60 hypätty vielä. Viimesen kerran rimoja nostaessa, eli 60 ja 65 (joo,olin vähän uhkarohkea, mutta fiilis oli niin hyvä!), jätkä loikkasti tosta noin vaan sen 65:n yli ennenkuin ehdin tehdä mitään! Nyt se on selkeesti päässy edes jonkin verran eroon niistä epävarmuuksistaan, ja uskaltaa yrittää. Ei edes jännittänyt vaikka kerran molemmat rimat tippui, uusintakierroksella oli kaikki ok.

Tältäkö onnistuminen tuntuu?