Oli omien aiheiden aika ja koska meitä oli kolme paikalla, niin tehtiin oikein urakalla paikallaolojakin.
Ensin kaksistaan Laran kanssa kokeenomainen 10 sekunnin makuu. Ai että, pää maassa! Uskomattoman hienoa, ja vielä Laran kanssa, joka on meidän pahin häiriökoira!
Toisena kolmistaan istuminen 1 min, olin piilossa. Kävin kolmesti palkkaamassa sinä aikana, siis tosi lyhyitä pätkiä. Viimeisellä kerralla poistuessa läsähti maahan. Muuten istui hyvin, yllätyin itekin, kun ei oo juuri istumista tehty. Ei kuulemma edes vilkuillut agikentille niinkuin muut, vaikka meteliä oli.
Lopuksi paikkamakuu 2 min liikkurin kierrellessä. Olin ihan varma, että ei pysy pää maassa, mutta joskus pitää ottaa riskejä. Eikä mitä! Ilme oli just semmonen "haa, tämä on häiriö, nyt tarkkana", eikä hievahtanutkaan (okei, kerran hievahti, älkää olko niin kirjaimellisia). Ei nyt ehkä kokonaisuutena kaunein, koska aina mun lähtiessä palkkaamasta nousi pää ja meni vähän persiilleen, mutta vaikein osa oli helppo! Teki kyllä mieli järjestää kunnon bileet siinä kentällä.
Eka aihe oli ohjattu, on kuulemma hyvällä mallilla ja hirmuisesti on edistytty. Nyt alustat pois kun ei kerran niitä tarvitse, ja rohkeasti etäisyyttä kasvattamaan. Tehtiin tänään siis alustat+kapulat -yhdistelmällä, keskikapula mukana. Sivuttain 5 metriä ja syvyys 4 metriä. Vasen on vaikeampi, ja monesti kuulemma onkin näin päin, pitää tarkkailla sitä. Merkillä pysymistä pitäisi vahvistaa, tänään yritti hiippailla koko ajan mun luo.
Toinen aihe oli jäävä stoppi. Pitää vähän peruuttaa ja tehdä helpompia juttuja. Seuraamisesta käsky ja nami lentää taaksepäin yhtäaikaa, voi siirtää oikeaan käteen, jolloin tulee kokeenomaisempi (jos koira vaan tajuaa että sieltä oikeastakin voi lentää jotain...). Hetsaamalla voi myös saada terävämpiä stoppeja, tätä vois tehdä ennen kokeita muistuttamaan että täpäkkyys on se tärkein.
Kun aikaa oli, niin puhuttiin vielä seuraamisesta. TAAS niitä lyhyitä pätkiä, eli muutama askel korkeintaan ja kiinnitetään huomiota siihen, että korjaa itse sen perusasennon tiiviiksi. Se onkin juuri se villakoiran ydin, että lähtöpa on tiivis, liikkeelle lähtiessä levahtaa sinne Demon mukavuusalueelle ja sitten pysähtyessä pa on tosi väljä. Palkkaamiseen kiinnitä huomiota! Ajatus kyllä on, että palkkaan läheltä jalkaa ja suht edestä, mutta enhän mä niin tee. Hyvä minä. Anna sen koiran tavoitella sitä palkkaa, ei sitä tarvi suoraan suuhun tunkea. Hifistelytreeninä vois hioa tuota perusasennon kenottamista pois. Peilin edessä naks aina kun tajuaa suoristaa asentonsa. En varmaan edes muistanut kaikkea, informaatioähky.
Tehtiin vielä omatoimisena makuuta. 29 askelta ja 20 s oli pisin, muut teki hommiaan, ei haitannut. Ainoat mokat sattui vasta kun olin ihan vieressä, pää vain nousi. Nykyään tosi harvoin ennakoi perusasentoa, johtuen varmaan siitä, että en edes muista koska olisin viimeksi käskenyt sen yksin treenatessa sivulle. Hyvä näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti