keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Outouksia

Ihan ite tein noin järkyttävän hienon ja monimutkaisen radan. Yritin tehdä jotain kivaa, että sais Demon innostumaan ja rentoutumaan.

Ekalla kierroksella aivan ällistyin, kun se jäi kuuliaisesti odottamaan lähtöön. Niin kuuliaisesti, että en saanut sitä lähtemään :D Ei näyttänyt ahdistuneelta tai mitään, oli vaan semmonen että "mun piti istua tässä, mahtaa olla häiriötreeni". Siellä sitten olin että "TULE! JES! HYPPY! YLI! MENNÄÄN!" ja jätkä vaan tönöttää. No, sain sen sitten yhteislähdöllä mukaan.

Seuraavilla kerroilla olikin sitten hankaluuksia siinä pysymisessä, ihan uskomatonta. En jotenkin saa kiinni, että mikä siinä istumisessa on niin hankalaa. Se ei ole karkaamassa innolla radalle, mutta sillä on joku suorituspaine mikä pakottaa sen tulemaan radalle ja siksi se nousee. Ehkä. Pitäis saada joku viisaampi katsomaan tuota, kun kyllähän se periaatteessa osaa odottaa, mutta agilityssa jotenkin ei. Maassa pysyy paremmin, mutta kun en haluaisi hirveästi tässä vaiheessa kutsua sitä maasta, ettei vahingossakaan yleisty siihen paikkikseen.

No, ite rataan. Kakkosella halus hirveesti kiertään toiselta puolelta, olin varmaan liian lähellä tai jotain. Kolmoselle eteneminen oli hiiiiidasta, mutta kiersi kyllä ihan hyvin. Suunnittelin huonosti kun itelle tuli semmonen pysähdys tuohon keppien alkuun, kun joutui odottamaan koiraa, että fiilis lässähti. Teki molemmilla kerroilla huolimattomasti, mutta kun laitoin uudestaan niin meni oikein. Toiseen suuntaan meni paljon lujempaa. Mutta ei se mitään, tavoite suoritettu, koska koira ei ahdistunut eikä tullut mitään välttelyepisodeja, vaikka sanoinkin lähdössä monta kertaa jo tosi rumasti.

-------

Siirryttiin viereiselle kentällä tokoilemaan. Demo oli kyllä tosi kummallinen, tosi laamainen, vaikka "väliajoilla" oli ihan oma itsensä ja oli koko ajan menossa tekemään. Tehtiin aluksi ruutua, oli vähän hukassa, mutta kyllä se paikka aina löytyi.

Ohjatussa saattoi olla kapulat vähän kaukana (8m) mutta silti vaikutti jotenkin ylitsepääsemättömän vaikealta. Ekalla kerralla meni kapulalle ja lähtii nuuskimaan sitä ympäristöä! Toisella kertaa jo haki, mutta aivan eri vauhdilla kuin normaalisti. Muita mitä sattui: tiputti kapulan kesken eikä tajunnut ottaa sitä mukaan, meni kapulalle ja unohti puolessavälissä mitä oli tekemässä, sekä tasamaanoudossa ei halunnut ottaa kapulaa suuhun. Mikähän sitä vaivaa?

 Paikkista niin, että aluksi palkkailin nopeasta pään laskemisesta, sitten kun oli hyvä, käväisin kymmenen (?) metrin päässä, palkkasin, ja aloitin koko rumban alusta vapauttamatta. Eli yritin iskostaa, että välipalkankin jälkeen voi laittaa nohevana pään maahan, ei saa ruveta laiskottelemaan.

Seuraamista tehtiin taas muutamia askeleita. Ihan teknisesti ok, mutta jotenkin se iloisuus oli hukassa ja fiilis jotenkin epävarma. Alkaa ahdistaa että onko tuossa koirassa joku suurempikin vika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti